Rekrytointikonsultin arki: mitä se on ja miksi me tätä tehdään?

Mainosmateriaaleissamme kerromme, että ”Personalhuset Staffing Group on pohjoismainen henkilöstöalan asiantuntija”. Mainosmateriaali on mainosmateriaalia, mutta mitä on sen takana? Mitä meidän työ käytännössä on? Entä miksi me tätä tehdään? Seuraavassa yritän vastata tähän parhaani mukaan.

Rekrytointikonsultin näkökulmasta työmme näyttää yksinkertaisuudessaan tältä: Yritys X kaipaa lisää työvoimaa. Sillä ei ole mahdollisuuksia tai aikaa hoitaa työntekijöiden etsimistä, karsintaa ja haastatteluita, joten se ottaa yhteyttä meihin.

Meidän työtämme on tietysti auttaa asiakastamme oikean työntekijän – välillä useampien työntekijöiden – löytämisessä. Homma lähtee yleensä käyntiin siitä, että mietimme asiakkaan kanssa tarkkaan, millaista henkilöä nyt tarvittaisiin ja millaiseen tilanteeseen. Tämän jälkeen suunnittelemme ja kirjoitamme hakuilmoituksen, jolla toivomme tavoittavamme oikeat henkilöt. Meidän täytyy lisäksi pohtia, missä ilmoituksen julkaisemme (esim. perinteiset Mol ja Monster sekä somen tarjoamat kanavat). Ilmoituksesta voi olla useampia eri versioita eri kanavia varten. Välillä teemme myös videohakuilmoituksia. Päätämme myös, onko lisäksi tarvetta jonkinlaiselle kampanjoinnille, onko tulossa tapahtumia joissa paikkaa voi markkinoida tai onko työvoiman tarve niin suuri, että järjestämme jopa oman tapahtuman. Hyvin tehty pohjatyö on usein tärkeintä, jotta tehtävään sopivimmat henkilöt kiinnostuvat jättämään hakemuksensa!

Kun hakemuksia saapuu, alamme käydä niitä läpi. Hakijat näkyvät meillä listana rekrytointijärjestelmässä, johon olemme pyytäneet kaikkia täyttämään samat hakijatiedot. Lisäksi kaikki ovat voineet jättää myös oman CV:n ja tehtävää varten muokatun hakemuskirjeen. (Vinkki: tämä parantaa hakijan mahdollisuuksia erottautua.) Monesti hakijoita harmittaa, kun työnhaussa joutuu täyttämään tietonsa useamman kerran eri sähköisiin järjestelmiin. Meidän näkökulmasta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikilta hakijoilta löytyy tietyt samat tiedot, jotta pystymme vertailemaan heitä kunnolla. Toisaalta haluaisimme ajatella, että tämä on myös hakijan oman edun kannalta tärkeää – hänellä on samanlaiset mahdollisuudet tulla huomatuksi ja edetä haussa kuin muillakin hakijoilla. Tästä syystä pyydämme myös muiden kanavien (esim. tapahtumat, some tai suora puhelinsoitto) kautta tavoittamiamme potentiaalisia hakijoita usein täyttämään hakemuksen kotisivuillamme.

Konsultin saamien tietojen perusteella tehtävään sopivimmat hakijat kutsutaan haastatteluun. Usein puhutaan paljon hakijan hyvästä valmistautumisesta haastatteluun, ja nettikin on pullollaan erilaisia listoja parhaista vinkeistä. Haastattelutilanne vaatii kuitenkin hyvää perehtymistä ja suunnittelua myös meidän konsultilta. Joka hakua varten täytyy tietysti harkita, mitä on oleellista kysyä. On tärkeää, että joka hakijalta kysytään suunnilleen samat asiat – miten heitä muuten vertailisimme keskenään! Haluamme varmistaa, että haastattelutilanne on hakijan näkökulmasta sujuva, ja että hän saa tietoa myös meistä sekä eritoten työstä, jota on hakemassa. Monesti meidän haastatteluun liittyy myös tehtäviä – osa niistä tehdään ennen haastattelua, osa vasta haastattelussa.

Kun haastattelut ovat ohi, teemme hakijoista vielä yhteenvedot asiakkaillemme ja käymme yhdessä tilannetta läpi. Kuinka hyvin kukin hakija vastasi sitä, mitä lähdimme etsimään? Missä hakija olisi vahvoilla, missä tarvitsisi uudessa työssään aluksi tukea?

Haastatteluiden ja yhteenvetojen jälkeen tapahtuu yksinkertaistettuna näin: Jos asiakas haluaa palkata työntekijän omille kirjoilleen omaksi työntekijäkseen, hän tekee lopullisen rekrytointipäätöksen ja työsopimuksen. Jos asiakas haluaa vuokrata työntekijän meidän kauttamme, me teemme hakijan kanssa työsopimuksen ja perehdytämme hänet yleisiin käytäntöihimme.

Kun valinnat on tehty, jää jäljelle muiden hakijoiden huomioiminen, eli ilmoittaminen niille jotka eivät tulleet valituiksi. Tämä ei ole se mukavin osa-alue rekrytointikonsultin työssä, mutta kuuluu isona osana siihen. Me haluamme, että jokainen hakija saa tiedon, miten haussa on käynyt. Toisaalta tämäkin pitää nähdä mahdollisuutena: hakija voi saada palautetta suoriutumisestaan ja kehitysvinkkejä tulevaisuuden varalle, mutta sama pätee tietysti myös rekrytoijaan. Ei kai tässäkään hommassa ikinä tule eteen tilannetta, ettei tarvitsisi enää kehittyä!

Mutta entäs sitten se toinen kysymys – miksi me tätä tehdään? Mikä meitä rekrytoijia vetää tähän hommaan? Lyhyt kyselykierros toimistolla (kiitos Ilona, Milla, Riikka, Monia ja Vilppu) osoitti, että tätä työtä tehdään

-  ihmisten takia

-  onnistumisen tunteen takia (kun löydetään hakijalle mieluisa työ)

-  erilaisiin ihmisiin tutustumisen takia – olivat he sitten asiakkaita tai työnhakijoita

-  erilaisiin asiakkaisiin ja aloihin tutustumisen takia

Yksi rehellinen kommentoija mainitsi myös, että rahan takia. Oli miten oli, ehkäpä meitä tähän työhön ajaa terve uteliaisuus. Työn vaihtelevuus on varmasti myös yksi tekijä, koska ainahan me emme rekrytoi suoraan asiakkaalle tai etsi vuokratyöntekijää, vaan saatamme tehdä myös soveltuvuushaastatteluja tai vaikka työtyytyväisyyskyselyjä. Kun aloin kirjoittaa tätä blogipostausta, mielessäni oli kysyä myös toimitusjohtajaltamme, miksi me hänen mielestään tehdään mitä tehdään. Jätetään tämä näkökulma kuitenkin johonkin muuhun kertaan ja fiilistellään hetki meidän konsulttien puheenvuoroa. 😊

Entäs sinä? Mitä sinun työsi pitää sisällään? Entä minkä takia olet valinnut juuri sen työn, mitä teet?